Suomirokkia, melankoliaa ja itseironiaa

Nimeni on Marcus Ahra, julkaisen omaa musiikkia ja vaikutan tätä nykyä Ilmajoella.  Kuuluvatko kappaleeni kategoriaan suomirokki vai johonkin muuhun, päätelköön sen kukin kuuntelija itse. Musiikin luon kotistudiossani, joka mahtuu yksiön nurkkaan. Lyriikat syntyvät pienistä ideoista, jotka jostain soljuvat harvakseltaan mieleeni ja niiden kehittely valmiiksi ei yleensä ole kauaa kestänyt.

Vuosien varrella olen kantapään kautta oppinut äänitteen teon perusteet. Laulan ja rämpyttelen kitaraa itse, muut soitinosuudet teen eri musiikkiohjelmien avulla. Äänityksissä ja kappaleiden kasaamisessa käytän ilmaista Audacity-ohjelmaa. Lisäksi käytän kaupallista ohjelmaa ääniraitojen käsittelyyn. Näiden ohjelmien avulla myös miksaan ja masteroin kappaleet.

Mistä kaikki alkaa?

Luultavasti kaiken alku oli aikoinaan siinä, että vaihdoin jossain puolivälissä yhdeksänkymmentä lukua farmaritaunuksen kitaraan, pikkuvahvistimeen ja keikkakaappiin. Kaappi ja vahvistin jäivät aikoinaan matkan varrelle, mutta kitara jäi. Sitä tuli välillä rämpyteltyä, ja opinkin muutaman soinnun. Koska olen viettänyt melko liikkuvaista elämää, saattoi kitaran soittelu jäädä väliin vuodeksi, puoleksi, mutta soitin reissasi mukanan ympäri Suomea ja välillä Ruotsissa.

Pisin aika kun olen ollut aloillani sitten lapsuusvuosien, sijoittuu Kauhajoelle, jossa muutin 2011 Säkkijärvelle, tarkemmin Koivukylään, missä sitten asuin kahdeksan ja puoli vuotta. Sinä aikana aloitimme kaverini kanssa soittelemaan. Hän paukutti rumpuja, minä rämpytin kitaraa ja jollotin biisejä, joita väsäilin aina treenien välissä. Vain basisti puuttui, ja jäikin puuttumaan, sillä rumpali lopetti hommat talven yli jatkuneiden treenien jälkeen keväällä. Huolimatta siitä, että olimme jo sopineet ensimmäisen keikan loppukesälle.

Varsinaisesti rumpali sanoi tuolloin maaliskuussa, että haluaa pitää kesätauon. Meni useampi vuosi. Aina kun tapasin rumpalin, hän sanoi toistuvasti, että "Meidän pitäisi varmaan jatkaa joku kerta rämistelyä". Ei tullut jatkoa. Kyllästyin odotteluun. Aloin tehdä omin päin biisejä. Eivät ne toteutukseltaan mitään loisteliaita olleet tuohon aikaan, mutta myöhemmin tein useasta ihan kelvollisen version.

Varsinaisesti oman musiikin tuottamiseen innostuin tämän vuosikymmenen alussa. Ensimmäisen virallisen kappaleen julkaisin joulukuussa 2022, josta lähtien julkaisin yhteensä neljätoista singleä syksyyn 2024 mennessä. Sitten joulukuussa sain päähän pinttymän levyn teosta, kappaleita kun minulla mielestäni oli kuin rantarosvolla saalista. Reilun kolmen kuukauden äheltämisen jälkeen sainkin biisit julkaisukuntoon. Julkaisualustaksi valitisin Bandcampin, (https://marcusahra.bandcamp.com/), jonne laitoin levyn nimeltä 'Ongelmansa on kullakin' myyntiin röyhkeään seitsemän euron hintaan ja julkaisupäiväksi 14. maaliskuuta kuluvaa vuotta.

Seuraavan levyn valmistelun laitoin saman tien käyntiin, koska biisejä oli valmiina yhdeksän kappaletta. Lisäksi ajattelin tehdä muutamasta menneen ajan biisitä paremmat versiot. Tietysti mieli muuttuu matkan varrella, eikä sitä voi tietää milloin mieleen pullahtaa täysin uusi biisi-idea. Mitään aikataulua en ole tehnyt, mutta olisikohan syksyllä valmista? Senpä sitten näkee tai paremminkin kuulee.